Sony Alpha7S II

Sony A7S II on A-sarjan tähti. Kyseessä on peilitön järjestelmäkamera, joka täydentää A7 II -perusmallia ja A7R II -huippumallia. S-malli on kinokoon kamera, jossa on ainoastaan 11,9 megapikseliä. Se merkitsee markkinoiden suurimpia pikseleitä, ja koska sekä kenno että prosessori ovat aiempaa paremmat, kameran herkkyydeksi voidaan valita peräti arvo ISO 409 600. A7S II ei kuitenkaan tee tässä ennätystä. Nikon D4S ylti ensimmäisenä samaan lukemaan, mutta kun testasimme kameran vuonna 2014, emme olleet kovinkaan vakuuttuneita sen kuvanlaadusta. Sony sen sijaan tekee vaikutuksen, sillä jopa suurimmalla ISO-herkkyydellä otetut kuvat ovat nipin napin käyttökelpoisia. Keskivälin yläpuolelle sijoittuvilla herkkyyksillä laatu on hyvä, ja A7S II päihittää esimerkiksi Canon EOS 5D Mark III:n alueella ISO 12 800–51 600, jolla Canon on aiemmin ollut paras. Isot pikselit ja suuri herkkyys ovat hyödyksi myös siten, että kamera sopii erityisen hyvin videokuvaukseen. Se kuvaa ammattilaislaatuista 4K-videota suoraan SDXC-kortille. Kun pikseleitä on vain 11,9 miljonaa, yksityiskohtien toisto ei tietenkään ole samaa luokkaa kuin muilla A7-kameroilla mutta riittää hyvin verkkokäyttöön ja A4-tulosteisiin. Hämärässä otettujen kuvien laatu on paras näkemämme. Automaattitarkennus toimii EV -4:ään asti eli täysin pimeässäkin. Valittavissa on 169 tarkennuspistettä. Tarkennus ei ole pitkillä polttoväleillä yhtä nopea ja tarkka kuin peilijärjestelmäkameroissa, ja jatkuva automaattitarkennus hapuilee hieman. Mutta pienellä ja kevyellä täyden kennokoon kameralla on ilo kuvata.

A7S II:lla voi tietenkin kuvata videota – jopa 120 kuvaa sekunnissa, mikä sopii mainiosti hidastuksiin. Mutta kamerasta voi myös valita asetuksen, jolla voi kuvata 4K-videota suoraan S-Log-3-ammattilaislaadun SDXC-kortille. Video näyttää suoraan kamerasta otettuna hiukan ankealta ja kontrastittomalta, mutta todellisuudessa sen dynaaminen alue on 1300 prosenttia tavanomaista laajempi. Kansanomaisesti sanottuna kyse on siitä kuin kuvattaisiin videota raakamuodossa. Värien, tarkkuuden ja kontrastin optimointimahdollisuudet ovat colorgrading-jälkikäsittelyssä laajemmat kuin tavallisessa videossa.
Sonya on kritisoitu siitä, että raakakuvat on pakattu liian tehokkaasti, ja nyt kamerassa onkin uutuutena mahdollisuus tallentaa raw-kuvia pakkaamattomina. Eroa ei juuri huomaa, ja raakatiedostojen kooksi tulee noin 24 megatavua, mikä on noin kaksi kertaa niin suuri kuin pakattujen tiedostojen.
A7:n kakkosversio on ergonomialtaan parempi kuin edeltäjä. Laukaisupainike on sijoitettu kädensijan yläpintaan. Näyttö on edelleen vain kolmituumainen, kun monien kinokoon kameroiden näyttö on nykyään 3,2 tuuman kokoinen. Kamerassa ei edelleenkään ole kosketusnäyttöä, mutta näyttö on kylläkin kääntyvä. Jos näytön koko tuntuu ongelmalliselta, kuvaa ja valikkoa voi katsoa hienon elektronisen tähtäimen läpi. A7S II:n kennossa on viisisuuntainen kuvanvakain. Se on tehokas ja toimii myös yhdessä niiden FE-objektiivien kanssa, joissa on optinen kuvanvakain, myös A-tyypin sovitinta käytettäessä. Kameran suljin on uusittu, minkä ansiosta suljinääni on saatu 50 prosenttia hiljaisemmaksi. Jos halutaan toimia vieläkin äänettömämmin – esimerkiksi kirkossa tai puheen aikana – kamera saadaan täysin hiljaiseksi käyttämällä elektronista suljinta, mihin liikkuvalla peilillä varustetulla kameralla ei päästä. Kameran pieni akku tyhjenee nopeasti. CIPA-standardien mukainen testi osoittaa, että yhdellä latauksella pitäisi kyetä ottamaan 370 kuvaa. Emme testissämme päässeet lähellekään tuota lukemaa, ja peilijärjestelmien isommat akut kestävät pyöreästi kolminkertaisen ajan. Jotkin A7-sarjan aiemmat mallit myytiin ilman laturia, mutta S-sarjassa sellainen on mukana. Kamera voidaan ladata myös usb-johdon kautta.
A7S II:lla on peililliseen järjestelmäkameraan verrattuna myös muutamia etuja puolellaan. Eräs niistä on elektroninen tähtäin, joka tuottaa monenlaista hyötyä. Merkittävää on ennen kaikkea, että valotus ja värit näkyvät sellaisina kuin ne tulevat olemaan valmiissa kuvassa. Hyödyllinen on myös kasvojentunnistukseen yhdistetty automaattitarkennus, johon liittyy niiden kasvojen merkitseminen, joihin kuva tarkentuu. Tähtäintä voidaan käyttää myös jo otettujen kuvien ja valikkojen katseluun voimakkaassa auringonpaisteessa, jossa näyttöä olisi hankala katsoa heijastusten takia. Kameralla saa myös valmiita panoraamakuvia. Viimeisina etuina mainittakoon, että tähtäintä voidaan käyttää myös videokuvauksessa, ja että kamera pysyy vakaampana, kun se on silmän edessä verrattuna siihen, että sitä pidettäisiin kädessä ja käytettäisiin näyttöä etsimenä.

Conclusion